Saana%20laavulla-normal.jpg

Siitä on jo 12 vuotta, kun mies helteisenä kesänä rakensi laavun metsän keskelle kolmen kilometrin päässä olevalle metsäpalstalle. Siitä on tullutkin sitten monen metsäretken kohde. Välillä olemme menneet sinne lastenlasten kanssa paistamaan makkaraa, ja aina koira on ollut mukanamme. Hillasta oli ihanaa johdattaa porukkaa ja puikkelehtia tärkeänä kapeaa metsäpolkua pitkin. Se odotti makkaranpalaansa ja sen saatuaan käpertyi kelopuun alle sammaleiseen kuoppaan makuulle odottelemaan.

Nyt oli Saanan vuoro päästä laavuretkelle. Jännitin vähän, miten se jaksaisi. Maasto oli pennulle melko epätasainen, pääsisikö se kaatuneen puun yli, vai pujahtaisiko ali? Kuljin viimeisenä pitäen välissämme kulkevaa Saanaa silmällä. Kaatuneen puun Saana alitti kuin paraskin myyrä, mutta vaara vaani kivenlohkareiden välissä. Koloon oli kertynyt vettä, ja Saana kurottautui sitä lipaisemaan. Mutta HUMPSIS vain, sinne itsensälevyiseen reikään pentu solahti. Onneksi olin niin lähellä, että sain hännästä kiinni ja sitten  tiukan otteen hennosta takaruumiista. Minun täytyisikin olla tarkempana,  nyt ei sopinut keräillä kantarelleja ja lampaankääpiä muovipussiin, katse piti tiukasti kiinnittää pikkukoiraan.

Toinenkin putoaminen Saanalle kävi. Kun joimme  laavun reunalla mieheni kanssa kahvia termarista, Saana taiteili pitkällä penkillä, ja silloin toinen HUMPSIS:  Saana lensi kieppinä selälleen kuin paraskin makkarankäivärä. Oi, oi.

Pentu ei hämmentynyt näistä kommelluksista, vaan lähti uteliaana kiertämään laavua. Äkkiä se ilmestyi esiin jalkojemme juuresta raahaten ikivanhaa rakennusjätettä, pahvirullaa, jonka päällä oli ollut katepaalia. Pentu sai rauhassa paneutua rullan jyrsimiseen, sillä aikaa kun mietimme minkälaisen tunnusmerkin piirtäisimme Saanan laavukäynneistä. Hillan merkki oli ollut käpälä, nyt mieheni piirsi Saanan hännän.

- Kippurahäntä! Katso, Saana, tykkätkö merkistäsi? kysyin ja näytin pennulle piirrosta. Varmaankin se piti puumerkistään, mutta ei kerinnyt sitä pitkään vilkuilemaan, sillä se halusi selvästikin jo kiirehtiä kannon ohi tien reunassa odottavalle autolle. Ihan samat metkut kuin Hillalla!