Saana-koira kertoo

Meillä oli pitkä matka edessä, sillä Inkeri vietti yli 200 km päässä synttäreitään. 

Emäntä oli peräti huolissaan. Hän piti minua taas dieetillä, murskasi pahoinvointilääkettä ja sekoitti sen piimän sekaan.

Oi, se oli pahasti tehty! Piimä on herkkuani, mutta nyt se tuoksui ja maistui niin iljettävältä, että käänsin kuononi pois. Emäntä yritti houkutella minua tiputtelemalla makupaloja piimän sekaan. Miten halpamaista! Kun huomasin petosyrityksen, heitin kuppini nurinniskoin lattialle.

- Jopa olikin mielenilmaisu, emäntä ihmetteli. - Nyt ei muuta kuin pelätään pahinta ja toivotaan parasta! Ja kun tuo meidän Johanneskin kärsii vielä samasta vaivasta.
- Ei se kärsi, sitä vaan oksettaa, sanoi pikkuveli.

Johannes sai käteensä oksupussin, jota hän vakavana puristi. Emäntä pukeutui kakkosvaatteisiin, vuorautui pyyhkeillä ja varasi talouspaperia käden ulottuville. Mitähän tästä jyristelystä oikein tulisi?

- Meidän olisi pitänyt ymmärtää ottaa sellainen rotu, joka pärjäisi tässä meidän on the road-elämässä, emäntä kiukutteli ja kuivasi suupieliäni.
- Saana on meille oikein hyvä koira! isäntä totesi vakaasti ja kupsutti minua päälaesta.
Kiitos, isäntä, on tässä perheessä sentään joku järkeväkin! Päätin näyttää emännälle, että lopettaisi turhan vouhkaamisen. Matkamme eteni viisi kilometriä, sitten kymmenen, kaksikymmentä. Emäntä ei uskaltanut tuskin hengittää, tunsin, kuinka hän istui vatsalihakset kireänä. Lopulta hän huudahti: - Tiedättekö, Saana on ihan rento minun sylissäni, eikä se nieleskele ollenkaan! Olisikohan se parantumassa pahoinvoinnista?!

Matka eteni kilometri kilometriltä. Ajettiin Tampereen ohi, ja ohitimme Särkänniemen.
- Tuolla on vuoristorata ja viikinkivene ja koskiseikkailu! pikkupojat tiesivät.
- Ja tulla on Tarjanne! he osoittelivat rannassa olevaa laivaa.
Minä en halunnut moisia vemputuslaitteita vilkaistakaan, tässä Hondassakin oli tarpeeksi kestämistä!

Mutta minä selvisin! En tarvinnut oksupussia, eikä Johanneskaan tarvinnut kuin vasta muutamaa kilometriä ennen perille pääsyä. Pitkä matka ainakin oltiin selvitty tosi hienosti. Viidestä viimeisestä kilometristä me ei pidetty.