IMG_5337-normal.jpg

Emäntäni on saanut ystävältään kangaskassin, jonka nimi on Pienen Tytön Vähän Isompi Kassi. Tätä kassia käytämme, kun käymme maanantaisin kirjastoautolla. Nytkin kannoimme täyden kassillisen lainakirjoja kotiin. Emäntä pötkötteli sängyllä hetken kirjasaalistaan käännellen, mutta lähti sitten muihin puuhiin - ja unohti kassin kirjoineen minun tutkittavakseni.

Oi, miten kivoja hajuja kirjoissa olikaan! Tunnistin heti kivan kirjastoautonkuljettajan käden tuoksun. Ahaa, hän taitaakin lukea kaikki kirjat. Aloin vähän maistella, minkälaisia kirjoja kassista löytyisi. Todella outoja nimiä: Narsisti keskellämme ja Optimistilta voi oppia. Maistoin Narsistia, hyi, miten kitkerältä se maistui. Piti sylkäistä pois. Ei ollut Optimistikaan sen parempi, se oli minun makuuni liian makeaa tekstiä. 
- Sisti ja - misti, minä olen kai sitten - gisti, kun emäntä kutsuu minua blogistiksi. Siitä aiheesta ei emännän kassissa kuitenkaan ollut yhtään kirjaa. Sitten löysin kirjan Sisarteni elämät, mutta sekään ei innostanut, kun kukaan karvasiukkuni ei edes kirjoittele minulle. Onneksi sentään yksi nahkasisko joskus kommentoi juttujani.
Sitten kassista lipui esille kirja, jolla oli tavattoman kaunis nimi Tähtikirkas ja lumivalkea. Sysäsin sen kiireesti syrjään, sillä epäilin, että se oli kertomus edeltäjästäni, valkoisesta samojedista. Saisivat jo ruveta kirjoittamaan minustakin kirjaa, eivätkä vain Lumivalkeasta.

Vihdoin löysin minulle maittavaa lukemista. Hinasin hampaillani näkyville todellinen seikkailukirjan, Erämaan kutsu. 
Hau, hau, nyt voisin upota kirjaseikkailuihin, sillä kohta muutamme kaupunkiin, ja seikkailut majavanpesällä ja hirven kanssa siellä varmaan vähenevät. Nyt voisin sananmukaisesti nautiskella kirjan! Iskin hampaani kanteen ja aloin mutustella ensimmäisiä sivuja. Nam, nam, kylläpä mehevän jänniä juttuja tapahtuukin Alaskan metsissä!

Viikon kuluttua maanantaina piti tunnustaa kirjastoautonkuljettajalle koko tapaus. Olin tutkintavankeudessa auton ovipielessä, kun kuljettaja selasi murheellisen näköisenä lukemiani seikkailuja. Emäntä kaiveli nolon näköisenä Pienen Tytön Vähän Isommasta Kassista kukkaroaan.

Vielä ei tihutyöni hinta selvinnyt. Emäntä mulkoilee minua vähän väliä syyttävästi ja uhkailee kanakierteiden vähentämisellä. Minä painan silloin kuononi käpäliin ja yritän näyttää oikein kiltiltä ja katuvalta.

Saana%20tutkintovankeudessa-normal.jpg