Saana%20ja%20kenk%C3%A4-normal.jpg

Valitettavasti minun täytyy moitiskella isäntäväkeäni. Nolottaa sanoa, mutta siitä ei pääse mihinkään:  he ovat hidasälyistä sakkia!

Emäntäni innostui tekemään joululahjoja. Hän on sellainen mummi, joka ei osaa kutoa sukkia - tai osaa  - mutta toinen sukka sopii vauvalle ja toinen vaarille, niin erikokoisia hänen pajastaan syntyy. Niinpä hän tekikin pari päivää joululahjakirjoja. Siirteli valokuvia ja kirjoitteli niiden alle tekstejä. Tekeminen oli hänestä todella hauskaa - hän onnistui siinä paljon paremmin kuin sukan kutomisessa - mutta minun olemassaoloni hän unohti.

Aloin tehdä häijyyksiä, minkä kerkisin. Hain ensimmäiseksi isännän lempikengän, mustan crocksin, ja irrotin siitä teddyvuorin. Hau, miten hyvät tuoksut siinä oli, oikein imin sitä pureskellessani.
Emäntä vaelsi hajamielisenä paikalle, torui vähän ja nosti crocksin hattuhyllylle.

Seuraavaksi hain emännän vaaleanpunaisen crocksin. Sitä ehdin vähän pureskellakin, senkin teddyvuori oli namia.
Nyt emäntä ryntäsi vähän virkumpana paikalle.
- Minun Amerikasta tilattu crocksini! hän ilmoitti ja nosti tämänkin kengän isännän crocksin seuraksi hattuhyllylle.

Ehdimme vielä toteuttaa samaa rosvoa-luovuta-kaavaa molempien crocksien pareilla sekä isännän lenkkareilla. Emännän varrelliset kolpustimet olivatkin jo aamulenkistä alkaen pitäneet majaa hyllyn päällä.

Kun minua ei huomioitu tämän enempää, menin vaatehuoneeseen ja kaivoin lokerikosta ruskeaa nahkaa olevan korkokengän. Se tuoksuikin melkein hajuvedeltä. Nyt isäntäkin jo havahtui ja kysyi emännältä, mistä tämä oli saanut noin hienot kengät. Ne olivat kuulemma erittäin tyylikkäältä työtoverilta, eikä niiden paikka todellakaan ollut minun hampaissani.
Harmillista!

Sylki pyyhittiin kengästä huolellisesti, ja emäntä tarkasteli sitä valoa vasten: ei sentään naskalihampaani koloja!
- Kuule, Saana, sinulla taitaa olla puruleluista puute. Haen sinun ydinluusi tarhasta, täytän sen jauhelihamössöllä, niin saat ruveta touhuamaan sen kanssa. Ja jätät kengät rauhaan!

Hau, hau, vihdoin viimein hidasjärkinen perheeni tajusi, mitä olin yrittänyt jo koko iltapäivän sanoa. 
Sain täytetyn luuni ja viihdyin sen kanssa hiljaa lähes kaksi tuntia. Sillä välin emäntäni ehti saada joululahjansa valmiiksi.