Saana%20itsen%C3%A4isyysp%C3%A4iv%C3%A4n

Emännän kaveri kirjoitti tänään Fb:iin, että itsenäisyys on sitä, että hän saa määrätä omista asioistaan ja kantaa niistä sitten vastuun. Semmoinen itsenäisyys minustakin olisi mukavaa, olisin heti peukuttanut, että "tykkää", jos olisin mukana Facessa.
Meistä lapinkoirista sanotaan, että olemme itsenäisiä pennusta asti. Teemme rohkeasti pitkiä tutkimuslenkkejä. Niin minäkin tein maalla, ja emäntä luotti minuun. Tulin kyllä heti luokse, kun huudettiin - ainakin viimeistään silloin sain jalat vikkelästi alleni, kun emäntä käänsi selkänsä ja lähti kävelemään eteenpäin. 
Minkä sille voi, kun kaikki on mielenkiintoista, ja tutkittavaa riittää. On päästäisen vikinää, muurahaispesiä ja ketun hajua. 

Emäntä sanoi, että hänen kaverinsa unohti Fb:ssa kokonaan mainita, mitä itsenäisyys tarkoittaa koko yhteisön kannalta, ei ihminen voi ajatella vain itseään ja omia tekojaan. Tämä kaveri on kuitenkin mukana kunnallispolitiikassa - en tiedä, mitä se on, mutta se kuulostaa tärkeältä ja hienolta. 
Minunkin täytyy tässä perheessä koko ajan miettiä, mistä asioista meillä tykätään, ja mistä taas saa kuulla huutia. Välillä se on aika vaikeaa, sillä joskus minun tekemisilleni vain nauretaan, mutta toisella kertaa samasta jutusta moititaan ankarasti.
Esim. silloin kun, isäntäväki luuli, etten opi haukkumaan ollenkaan. Kun sitten vihdoin aloin päästellä väk-väk-ääniä, heistä se oli ensin tosi hauskaa. Nyt he kuitenkin ärisevät minulle joka kerran, kun nousen tuolille ja alan raikuvasti haukkua tiellä kulkevia koiria.

Itsenäisyyteni taitaa olla emännän esiliinan taskussa ja isännän crocksin alla. Siinä menevät pikkukoiran rajat ja vastuu.

Liitän pari kuvaa itsenäisyyspäivän aamulenkiltä vähän ennen yhdeksää.
Oi, meidän ihana ja suloinen Suomenmaa! 

 

Saana%20aamulenkill%C3%A43-normal.jpg

Saana%20aamulenkill%C3%A42-normal.jpg