Seurustelimme eilen tällä kadulla asuvan koiranaapurimme kanssa. 

Minä telmin Aksu lapinkoiran kanssa, ja emännät seurailivat pää kallellaan touhujamme.

- Kylläpä Saana on parissa viikossa kasvanut! Aksun emäntä ihmetteli.
Oma emäntäni pyöritteli päätään ja kysyi: - Ai, on vai? Sitten hän jatkoi: - No, kai se vähän on. Ehkä sen turkki on vähän vahvistunut.

Tänä aamuna isäntä näytteli minusta aamulenkillä ottamiaan kuvia. Silloin emännän oli pakko myöntää:
- Kyllä Saana tosiaan on kasvanut! Ei meillä enää taida olla koiravauvaa.

Ei ole niin. Hau-uu ja nyy-yh niitä hassunkurisia aikoja!