Koiranp%C3%A4iv%C3%A4n%C3%A4-normal.jpg

Tänään on kuulemma koiranpäivä. En oikein ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Minulle kaikki päivät ovat koiranpäiviä.
Emäntäni puhuu joskus kissanpäivistä, ne tarkoittavat jotain rentoa lötköttelyä. Mutta mikä ihmeen koiranpäivä???

Kerron nyt, millainen minun ikioma koiranpäiväni on tänään ollut.

Heräsin emännän mielestä liian aikaisin: puolikuudelta! Silloin kyllä päivä on jo parhaassa vauhdissa! Lintujen laulukonsertti rantaniityn yllä on pelkkää liverrystä ja sirkutusta.
Puolikuudelta navetan takana seisoo yleensä kaksi valtavaa, harmaata kurkea. Kun pujahdin yllättäen esiin nurkan takaa, sain kurjet lennähtämään ilmaan. Ne nousivat siivilleen kauheasti kronkkuen, mutta niinpä minäkin haukuin, minkä kerkisin.

Emäntä oli huolissaan, hän pelkäsi, että kurjet suuttuisivat, syöksyisivät kimppuuni ja nappaisivat  karvasilmiini. Niin pahasti ei sentään käynyt, mutta kyllä ne yläpuolellani kiertelivät ja töötöttivät.

Tavallisesti isäntä vie minut aamupalan jälkeen parin tunnin lenkille metsään. Juuri nyt suurena koiranpäivänä oli poikkeus, sillä lähdimme kiireellä liikkeelle keskustaan, missä emännällä oli  tilaisuus juonnettavana. Isännän hän pyysi auttamaan videotykin käytössä, mutta minua hän ei tarvinnut mihinkään. Minut teljettiin autoon moneksi tunniksi vain vesikuppi seuranani. Käperryin penkille keräksi ja vetelin kurkiunia. Menihän se aika leppoisasti niinkin.

Kotiin tultuani sain heti leikkikaverin. Naapurintyttö tuli koulusta ja alkoi harjoituttaa minua. Hän opetti kulkemaan siivosti vierellään. Kuvittelin olevani hillitty ja hallittu koiraneito ja sipsutin Johannan ohjeiden mukaan.  

Illalla kiersin vielä emännän kanssa lenkin suuren järven rantaan. Vesi oli siellä niin korkealla, että laituri keinahteli puolelta toiselle. Minua ensin vähän hirvitti, mutta kun emäntä oli vain ihan rento, minäkin aloin vain latkia vaahtoa vedenpinnalta.

Nyt aurinko jo laskee, ja makaan rapun pielessä. Emäntä on uhannut laittaa tänään punkkilääkettä turkkiini, sillä eilen illallakin minusta nypittiin kuusi paksua punkkia. En tykkää niistä yhtään, kun ne kutittavat ikävästi, eikä emäntäkään tykkää, kun häntä punkit iljettävät.
Ei siis auta muu kuin suuri koiranpäivä päättyy arkiseen punkkishowhun. Ou- wouu!