Hei ja hau taas kaikille kavereilleni!

Pyysin emäntää liittämään kirjoitukseen kuvan ruusunoksasta. Se on kyllä tainnut olla jo kerran aikaisemminkin tässä blogissa, kun kehuskelin, minkälainen keppitaiteilija oikein olen. Nyt onnittelen kuitenkin itseäni  tuolla järsimälläni kurttulehtiruusulla, sillä olen elänyt nyt tasan vuoden oman nahkaperheeni parissa.

Silloin suurena muuttopäivänäni oli viileä ja kasteinen syyskuun ilta, kun kennelin omistaja haki minut omasta tutusta häkistäni ja nosti minut pihan keskellä olevaan pieneen metallihäkkiin. Siinä minun piti sitten odotella mahdollista tulevaa perhettäni.
Pian he saapuivatkin: emäntä, isäntä, kaksi pikkupoikaa ja heidän isänsä.
Aloin heti tehdä kaikkein hellyttävintä temppuani: heittäytyin selälleni ja paljastin vielä vaaleanpunaisena pilkottavan vatsanahkani ja haroin käpäilläni ilmaa. Se oli pikkupojista, Johanneksesta ja Juliuksesta varsin hassua. Olin niin lystikäs pentu, että heidän mielestään minut oli aivan pakko ottaa. Missään tapauksessa minua ei saanut jättää yksin haukahtelemaan metallihäkkiin avaralle, kolealle pihalle.  

Nyt on vuosi siitä hetkestä vierähtänyt. Kaikenlaista kurttua ja ryppyä tähän vuoteen kyllä on mahtunut, sillä kunnon koiraksi opettelemisessa on välillä ollut aikamoinen pinnistely ja ponnistelu.

Kuten olette varmaan huomanneet, blogikirjoitukseni ovat viime aikoina selvästikin harventuneet, sillä kaikenlaiset päähänpistot ja kepposet ovat huomattavasti vähentyneet. Nykyisin vieraiden tavarat ja kengät saavat olla melko hyvin rauhassa.

Hau - niin, taisin kyllä viime viikonvaihteessa tehdä aikani kuluksi selvää nahakasiskoni hammasharjasta. 
Ja taisinhan tänään roikottaa hampaissani emännän käsipeiliä ympäri olohuonetta. Mutta täytyyhän minun päästä vilkaisemaan, miltä oikein näytän! Tuskin kukaan muistaa koskaan nostaa minua peilin eteen, että voisin tarkastella kerrankin rauhassa yksivuotiaan lapinkoiratyttösen olemustani: viiksiä, lurppakorvia, karvasilmiä ja turkkini kiinnostavaa, musta-valko-harmaa-pähkinänruskeaa värikukerrusta.